Sivut

torstai 3. elokuuta 2017

Kantarelliraviolit yrttiöljyssä ja vähän muutakin pastaa

Raviolit, kuviopastat ja nauhapastat kantarellien, yrttiöljyn ja varhaissipulin hyvässä seurassa.   
Kaikkea kannattaa kokeilla ainakin kerran. Onnistuessaan voi kokeilla uudelleenkin ja kohta voitkin olla jo expertti. Olin päättänyt opetella "sitten joskus" pastataikinan teon ja testata puolitoista vuotta sitten hankkimani pastakoneen. Onneksi talon Mies oli vielä kotona saadessani The Idean Hämeen Sanomien torstain ruokaliitteestä. Hän kurkotteli eteisen kaapin ylähyllyltä tuon Ihmekoneen. Sillähän kelaan tuossa tuokiossa herkulliset raviolit ja pastat. Niinhän minä luulin! Itsesuojeluvaisto oli suojellut tähän aamuun saakka, mutta nyt ohje näytti niiin helpolle.

Tässä kuva nauhapastan viimeisestä erästä. Ihan mukavalle näyttää. Eikö?
Durum-jauhoja, kananmunia ja suolaa sekä napakat näpit. Niillä taikina pitäisi onnistua. Tähän saakka olin uskossa, että vain aidoista italialaisista 00-jauhoista saa onnistunutta pastataikinaa. Saakohan niitä jauhoja mistään Suomessa? Stockalta ehkä?



Onneksi olin äskettäin ostanut uuden pussin Durum-vehnäjauhoja pitsataikinaa varten. Kananmunat ovat tällä kertaa extra tuoreita ja suolaa on moneen lähtöön. Viimevuotisia kantarelleja löytyy aina vaan pakastimesta ja talon Mies on ostanut herkullisen pekoni-munakasaamiaisen toivossa Amerikan pekonia. Nythän sille on käyttöä ihan oikeaan ruokaan ja kaupasta saa tarvittaessa uutta!


 Aineet pastataikinaan

4½-5 dl (n.300g) durum- tai 00-jauhoja
3 kananmunaa (keskikokoista)
1 tl suolaa
(öljyä)

Jauhoja on vielä paljon, vaikka haarukka pysyy jo melkein pystyssä taikinassa. Nyt tarkkana!
Ohjeet

1. Tee jauhoista keko leivinalustalle.
2. Tee keon keskelle kolo.
3. Riko koloon kananmunat ja lisää siihen suola.
4. Sekoita haarukalla tms pikkuhiljaa munamassaa jauhoihin. Varo, etteivät reunat sorru. Kokoa jauhoja välillä korkeammaksi.
5. Seuraa loppuvaiheessa, ettei jauhoja ole liikaa. (Itsellä oli ½ dl jauhoja liikaa)
5. Nyt alkaa varsinainen Työ eli pastataikinan työstäminen. Painele, venytä, kääntele ja vääntele reippaasti.
6. "Lyttää valmis taikina lättänäksi kiekoksi" (oli ohjeessa), kääri tekeytymään kelmuun tai kankaaseen käärittynä. Laita noin ½ tunniksi jääkaappiin. 
7. Keitä valmiit raviolit / pastanuhat kiehuvassa vedessä 4-6 min. (riippuu taikinan paksuudesta. Keitinveteen lisätään hieman suolaa.


Ohjeessa sanottiin, että taikinaa pitää vaivata ja venyttää jopa 10 min. Itselläni meni yli 20 min. Pidin tosin 3 kertaa parin min lepotauon. Harkitsin samalla paiskaanko möykyn roskikseen ;(   Ei meinannut muuttua millään pehmeän silkkimäiseksi, kuten ohje lupasi. Suomalainen sisu nosti kuitenkin päätään ja jatkoin vaivaamista öljyten välillä käsiä. Ongelma oli mielestäni kananmunien ja jauhojen väärä suhde, jauhoja oli liikaa. Öljy (n. 2 rkl) alkoi tehota ja lopultakin olin jollakin tapaa tyytyväinen. 
Kananmunat taisivat olla hieman pienempiä kuin keskikokoiset munat. Tämä pitää huomioida seuraavalla kerralla!


Kaikki ilmakuplat ovat lähteneet ja taikinan koostumus tuntuu ensikertalaisenkin käsiin riittävän "vaivaantuneelle". 


Pastakoneen kanssa olin vähällä tehdä kohtalokkaan virheen. Uusi keittiövempele pestään yleensä huolella ennen käyttöön ottoa, mutta ei pastakonetta. Onneksi luin ohjeet ennen koneen upottamista veteen. Laite pyyhitään puhtaaksi, mutta ei pestä koneessa tai vedessä edes alussa. Koneen telojen läpi kelataan vähän taikinaa ja sitä ei voi käyttää ruoaksi vaan heitetään pois. Sain koneen muutaman osan paikoilleen ja taikinan työstäminen valmiiksi levyiksi ja nauhoiksi olikin mukavaa ja hauskaa puuhaa. 

Tästä se alkaa. Sama taikina uudelleen eri kohtaan ja kohta on levein tela puhdas.
Pieni pala taikinaa piti kelata aluksi kaikkien telojen läpi. Ei ollut vaikeaa kuin muistin vaihtaa telaveivin oikeaan kohtaan. Siihenkin tottui muutaman kerran jälkeen.


Kaikki telat ovat puhdistuneet ja taikina toimi ilman jauhojen lisäämistä. Hyvä minä!


Tässä vaiheessa uskalsin jo tehdä muut valmistelut kantarelliravioleita varten. Pilkoin ja paistoin pekonit, varhaissipulin sekä pakasteesta sulatetut kantarellit. Sekoittelin ja runsas määrä täytettä oli valmiina. Lopusta tein kantarellikastiketta kuohukermaa lisäämällä. Suolaa tuli pekonista riittävästi, joten sitä en lisännyt.

Ensimmäisen telauksen jälkeen taikina on vielä paksua ja epätasaista. Tarvitaan 5-7 telausta.


Raviolit leikataan näppärästi irti toisistaan taikinapyörän (tai terävän veitsen) avulla. Taikina tahtoi levitä pastakoneen telojen läpi kulkiessa, joten leikkelin liikoja reunoja välillä pois. En heittänyt taikinanauhoja roskiin, vaan kaikki tuli myöhemmin käytettyä. 

Kantarelliseoksen ympärille suditaan vettä ja toinen puoli taikinaa käännetään päälle.
Raviolien teon vaikein vaihe oli taikinoiden "liimaaminen" yhteen. Jouduin nipistelemään varmuuden vuoksi taikinoita kiinni, mutta kestivätkin hyvin keittovaiheen kuumassa vedessä eivätkä aukeilleet. Valmiita ravioleja ei kannata jättää työtasolle lojumaan, koska takertuvat nopsaan kiinni alustaan. Ohjeessa neuvotaan käyttämään jauhoja, mutta itse en tarvinnut ollenkaan työskentelyvaiheessa ylimääräisiä jauhoja, koska taikina toimi ilmankin.

Kauneus on ihan katsojan silmässä näiden kanssa. Elämäni ensimmäinen itsetekemä pasta oli hyvää.

Viimeisiin nauhapastoihin tuli yrttinen ulkonäkö. 

Tänään myös uusi valkoinen morttelini pääsi eka kerran käyttöön yrttivinaigretten teossa. Tehokas oli!  

Keskellä rullalle käärityt kuvioidut pastat. Telasin kahden taikinalevyn väliin vihreitä yrtin lehtiä.
Loppu hyvin, kaikki hyvin! Tämä puuhastelu ei taidakaan jäädä viimeiseksi kerraksi. Seuraavaksi voisin kokeilla vihreää pastaa, johon tulee mukaan keväällä pakastamaani nokkosmössöä. Onneksi en käyttänyt kaikkea nokkosräiskäleisiin vaan jätin osan muuhun tarkoitukseen. 


Sain kulutettua tähän "pätöurakkaan" aikaa yli 3 tuntia. Tänään oli muitakin menoja, mutta innostuksen iskettyä oli pakko toimia. Seuraava kerta on jo helpompi. Pastakoneen käytön opettelu vei osan ajasta ja raviolit olivat työläämpiä kuin luulin.

Tämän päivän yrtit olivat Mustakaali ja Lehtipersilja. 
Muistot ja kuvat ihanasta viikosta Rönnäsissä antavat paljon voimaa vielä pitkään. Satama on pieni ja idyllinen kuten myös mökkien lähistöllä oleva uimaranta.


2 kommenttia:

  1. Mukava on katsella näitä sinun herkkujasi! Onneksi sinulla on iso keittiö, että kaikki ´vempeleet´ mahtuvat ja on tilaa työstää ja touhuta. Hyvä Leena!
    Meillä syötiin tänään haukiporkkanapihvejä. Ei hassumpia nekään. Sitten lenkille, jossa juostiin ukkosta karkuun. Sai hauki kyytiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. 💗Lämmin kiitos ystäväiseni! Haukipihvit kuulostavat myös houkutteleville! Niitä pitääkin muistaa kokeilla joku päivä. 👍

      Poista

Kommenttisi on aina tervetullut. Kiitän siitä!
Kaikki kommentit tulevat ensin spostiini. Sitä ei ole pakko julkaista, mikäli toivot niin. Kommenttien kautta voit lähettää myös kysymyksiä liittyen blogiini.